Ngeche 10
1 Ngeche mag Solomon: Wuowi mariek kelo mor ni wuon mare, to wuowi mofuwo miyo min mare chuny lit.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.
2 Mwandu moyudi e yo marach onge gi ohala; to tim makare reso ji e tho.
Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3 Jehova Nyasaye ok we ngʼat makare obed gi kech, to oketho gombo mar joricho.
Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
4 Lwedo manyap miyo ngʼato bedo jachan, to lwedo ma jakinda kelo mwandu.
Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
5 Ngʼat makayo cham e kinde oro en wuowi mariek, to ngʼat ma nindo kinde keyo en wuowi makwodo wich.
Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
6 Gweth sidho kondo mar loch ewi ngʼat makare, to timbe mahundu opongʼ e dho ngʼat marach.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
7 Paro miparogo ngʼat makare nobed gweth, to nying ngʼat marach nolal.
Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
8 Ngʼat mariek e chunye rwako chike, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
9 Ngʼat mobidhore wuotho kaonge luoro, to ngʼatno maluwo yore mobam ibiro yudo mapiyo.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
10 Ngʼat madiemo wangʼe giwuond kelo kuyo, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
11 Dho ngʼat makare en soko mar ngima, to timbe mahundu opongʼo dho ngʼat marach.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
12 Sigu kelo miero, to hera umo maricho duto.
Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
13 Rieko iyudo e dho jogo mongʼeyo tiend wach, to luth en mar ngʼe ngʼatno maonge gi rieko mar ngʼado bura.
Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
14 Joma riek okano ngʼeyo, to dho joma ofuwo kelo kethruok.
Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
15 Mwandu mar jomoko e ohinga mochiel motegno ma gigengʼorego, to dhier e kethruok mar jochan.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
16 Pok joma kare kelonegi ngima, to mwandu ma joricho yudo kelonegi kum.
Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
17 Ngʼat mawinjo weche mirieyego wuotho e yo madhiyo e ngima, to ngʼat motamore kethone tero ji mamoko e yor lal.
Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
18 Ngʼatno mapando sigu manie chunye, dhoge nigi miriambo, to ngʼatno ma jakwoth ofuwo.
Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
19 Ka weche ngʼeny, to richo ok nyal bare ma ok obetie, to ngʼat marito lewe oriek.
Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
20 Lew ngʼat makare en fedha mowal, to chuny ngʼat marach nigi ohala matin.
Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
21 Dho ngʼat makare konyo ji mangʼeny, to ngʼat mofuwo tho nikech rem mar ngʼeyo ngʼado bura.
Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
22 Gweth mar Jehova Nyasaye kelo mwandu, kendo ok omed chandruok kuome.
Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
23 Ngʼat mofuwo yudo mor e timbe maricho, to ngʼat man-gi winjo bedo mamor kuom rieko.
Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
24 Gima ngʼat marach oluoro biro loye; to gima ngʼat makare dwaro ibiro miye.
Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
25 Ka auka mager ofuto, to joricho otieko; to joma kare chungo motegno nyaka chiengʼ.
Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
26 Mana kaka kong awayo machamo lak kendo ka iro malungo wenge, e kaka jasamuoyo ni jogo moore.
Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
27 Luoro Jehova Nyasaye miyo idak amingʼa, to higni mar ngʼat marach ingʼado bedo machwok.
Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
28 Geno mar joma kare en mor, to geno mar joricho nolal nono.
Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
29 Yor Jehova Nyasaye e kar pondo ni joma kare, to en kethruok ni jogo matimo richo.
Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
30 Joma kare ok nopudh ngangʼ, to joricho ok nodongʼ e piny.
Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
31 Dho joma kare kelo rieko, to lep mar richo nongʼad oko.
Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
32 Lew joma kare ongʼeyo gima owinjore, to dho joricho wacho mana gik mochido.
Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.
