Kwan 32
1 Jo-Reuben gi jo-Gad, mane nigi kweth mag rombe kod dhok, noneno ni piny Jazer kod piny Gilead ne nigi lek maber mar pidho jamni.
Rubenin lapsilla oli sangen paljo karjaa, ja Gadin lapsilla oli myös aivan suuri joukko karjaa, ja he näkivät Jaeserin ja Gileadin maan, että se olis sovelias karjan laiduin.
2 Omiyo negibiro ir Musa gi Eliazar jadolo kod jotend oganda mar jo-Israel, mi giwachonegi niya,
Sentähden tulivat Gadin lapset ja Rubenin lapset ja puhuivat Mosekselle, ja papille Eleatsarille, ja kansan päämiehille, sanoen:
3 Piny motingʼo Ataroth, Dibon, Jazer, Nimra, Heshbon, Eleale, Sebam, Nebo kod Beon
Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,
4 ma Jehova Nyasaye osekawo ka oganda mar jo-Israel neno en piny man-gi lek maber mar pidho jamni kendo ungʼeyo ni wan jotichu wan jopidh jamni.
Se maa, jonka Herra on lyönyt Israelin kansan edessä, on sovelias maa karjalle, ja meillä sinun palvelioillas on karjaa.
5 Negiwachonegi niya, “Ka uyie kodwa, to miwauru pinyni wasumbiniu obed marwa mondo kik wakadh wadhi loka Jordan.”
Ja he (vielä) sanoivat: jos me olemme armon löytäneet sinun edessäs, niin anna sinun palvelioilles tämä maa omaksi, ettes meidän antaisi mennä Jordanin ylitse.
6 Musa nowacho ne jo-Gad kod jo-Reuben niya, “Bende jou nyalo dhi e lweny ka un to udongʼ ka?
Moses sanoi Gadin ja Rubenin lapsille: pitäiskö veljenne menemän sotaan ja teidän tänne jäämän?
7 Angʼo momiyo unego chuny jo-Israel mondo kik dhi e piny ma Jehova Nyasaye osemiyogi?
Miksi käännätte Israelin lasten sydämet, ettei heidän pitäisi menemän ylitse siihen maahan, jonka Herra heille antoi.
8 Ma e gima kwereu notimo kane aorogi kane wan Kadesh Barnea mondo gidhi ginon pinyno.
Niin tekivät teidän isännekin, koska minä lähetin heidät KadesBarneasta katsomaan tätä maata,
9 Kane gisechopo e Holo mar Eshkol mi giringo pinyno, negimiyo chuny jo-Israel onyosore mar dhi e piny mane Jehova Nyasaye osemiyogi.
Ja kuin he tulivat Eskolin ojalle ja näkivät maan, käänsivät he Israelin lasten sydämen, niin ettei he siihen maahan tahtoneet mennä, jonka Herra heille tahtoi antaa.
10 Negitugo mirimb Jehova Nyasaye chiengʼno mi nokwongʼore kama:
Ja Herran viha julmistui sinä päivänä ja hän vannoi, sanoen:
11 ‘Nikech ok giseluwa gi chunygi duto, onge kata ngʼato achiel ma ja-higa piero ariyo kadhi nyime mane oa Misri mabiro neno piny mane asingora ka akwongʼora ne Ibrahim, Isaka kod Jakobo;
Tämä kansa, joka Egyptistä lähtenyt on, kahdenkymmenen vuoden vanhasta ja sen ylitse, ei suinkaan pidä näkemän sitä maata, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannonut olen, ettei he minua uskollisesti seuranneet,
12 onge ngʼato angʼata kuomgi manone pinyno makmana Kaleb wuod Jefune ma ja-Kenizi kod Joshua wuod Nun, nimar negiluwo bangʼ Jehova Nyasaye gi chunygi duto.’
Paitsi Kalebia Jephunnen Kenisiläisen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa; sillä he uskollisesti seurasivat Herraa.
13 Jehova Nyasaye nokecho gi jo-Israel kendo nomiyo giwuotho alanda e thim kuom higni piero angʼwen, nyaka ogandani duto mane otimo marach e nyim Jehova Nyasaye notho.
Niin Herran viha julmistui Israelissa, ja laski heidät menemään korpeen sinne ja tänne neljäksikymmeneksi vuodeksi, siihenasti kuin kaikki se sukukunta hukkui, joka Herran edessä pahaa tehnyt oli.
14 “Un koth jorichogi, koro ubiro ira, kuchungʼ kar kwereu kendo umiyo mirimb Jehova Nyasaye medore kuom Israel.
Ja katso, te olette nousseet isäinne siaan, syntisten joukko, lisäämään vielä Herran vihan julmuutta Israelia vastaan;
15 Ka uweyo luwo Jehova Nyasaye, to obiro jwangʼo ogandani duto e thim kendo un ema ubiro miyo jogi rum.”
Sillä jos te käännytte hänestä pois, niin hän antaa teidän enemmän aikaa viipyä korvessa, ja niin te turmelette kaiken tämän kansan.
16 Bangʼ kinde matin negidwogo ir Musa mi giwachone niya, “Dwaher gero dipo ne jambwa kod mier madongo mondo mondwa kod nyithindwa odagie.
Niin he kävivät edes ja sanoivat: me rakennamme ainoastansa tähän pihatoita karjallemme, ja kaupungeita lapsillemme.
17 To kata kamano waikore mar manore gi gige lweny kendo dhi gi jo-Israel wetewa e piny mane osingnegi. To mokwongo nyaka wager ne mondwa gi nyithindwa mier madongo mochiel motegno mondo ogengʼ-gi kuom wasigu.
Mutta me tahdomme olla joudukkaat varustettuina käymään Israelin lasten edellä, siihenasti että me johdatamme heitä sioillensa; vaan lapsemme ovat näissä vahvoissa kaupungeissa maan asuvaisten tähden.
18 Ok wanaduogi e miechwa nyaka wane ni jo-Israel duto oseyudo pinyno kaka pok margi.
Emme myös palaja huoneisiimme, siihenasti että Israelin lapset itsekukin saavat perintönsä.
19 Wan ok wanadwar mondo opognwa piny kodgi loka machielo mar aora Jordan nimar osepognwa lopwa yo wuok chiengʼ mar Jordan lokani.”
Sillä emme tahdo heidän kanssa periä toisella puolella Jordania eli etempää; vaan meidän perintömme olkoon tällä puolella Jordania itään päin.
20 Eka Musa nowachonegi niya, “Ka utimo kamano ma umanoru gi gige lweny e nyim Jehova Nyasaye,
Ja Moses sanoi heille: jos tämän teette, että hankitsette teitänne sotaan Herran edessä,
21 kendo ka un duto unudhi ka utingʼo gige lweny loka Jordan e nyim Jehova Nyasaye mi ubed kuno nyaka chop Jehova Nyasaye riemb wasike duto e nyime,
Niin menkäät Herran edessä Jordanin ylitse, jokainen kuin teistä hankittu on, siihenasti että hän ajaa kaikki vihollisensa pois kasvoinsa edestä,
22 ka uloyo pinyno e nyim Jehova Nyasaye, eka unuduogi kendo unubedi maonge ketho e nyim Jehova Nyasaye gi Israel. Kendo pinyni biro bedo pok maru e nyim Jehova Nyasaye.
Ja maa tulee Herran edessä alamaiseksi; sitte pitää teidän palajaman jällensä ja oleman viattomat Herran ja Israelin edessä, ja niin tämä maa on teidän omanne Herran edessä.
23 “To ka ok utimo kamano, to ubiro timo richo e nyim Jehova Nyasaye; kendo bed ka ungʼeyo ni richou nofwenyre e lela.
Mutta jos ette niin tee, katso, niin te rikotte Herraa vastaan, ja teidän pitää tietämän teidän rikoksenne, että se käsittää teidät.
24 Geruru mier madongo ne mondu gi nyithindu, kod dipo ne jambu, kendo nyaka utim kaka usesingoru.”
Niin rakentakaat siis kaupungeita lapsillenne, ja pihatoita karjallenne, ja tehkäät niinkuin te sanoitte.
25 Jo-Gad kod jo-Reuben nowacho ne Musa niya, “Wan jotichni, wabiro timo gima ruodhwa osechikowa.
Gadin ja Rubenin lapset sanoivat Mosekselle: sinun palvelias tekevät niinkuin minun Herrani on käskenyt.
26 Nyithindwa kod mondewa, rombwa kod dhowa biro dongʼ e miech Gilead ka.
Meidän lapsemme, emäntämme, tavaramme ja kaikki meidän karjamme pitää jäämän Gileadin kaupunkeihin.
27 To wan jotichni, ngʼato ka ngʼata ma jalweny biro ngʼado loka Jordan mondo oked e nyim Jehova Nyasaye mana kaka ruodhwa osechiko.”
Mutta me sinun palvelias lähdemme kaikki yhdessä joukossa hankittuina sotaan Herran edessä, niinkuin minun Herrani sanonut on.
28 Omiyo Musa nomiyogi chik ka oorogi ir Eliazar jadolo, kod Joshua wuod Nun kaachiel gi jotend dhout Israel.
Niin Moses käski heidän puolestansa pappia Eleatsaria, ja Josuaa Nunin poikaa, ja Israelin lasten sukukuntain ylimmäisiä isiä,
29 Nowachonegi niya, “Ka jo-Gad kod jo-Reuben noidh kaachiel kodu Jordan e nyim Jehova Nyasaye, ka ngʼato ka ngʼato omanore mar kedo, to bangʼ ka useloyo piny, to unumigi piny Gilead kaka pok margi.
Ja sanoi heille: jos Gadin ja Rubenin lapset menevät teidän kanssanne Jordanin ylitse, kaikki hankittuina sotaan Herran edessä, ja te saatte kaikki maan allenne, niin antakaat heille Gileadin maa omaksi.
30 To ka ok giidho kaachiel kodu ka gimanore gi gige lweny, to nyaka gikaw pok mag-gi kaachiel kodu Kanaan.”
Vaan jos ei he mene hankittuina teidän kanssanne, niin pitää heidän perimän teidän kanssanne Kanaanin maalla.
31 Jo-Gad kod jo-Reuben nodwoko niya, “Jotichni biro timo kaka Jehova Nyasaye osewacho.
Gadin ja Rubenin lapset vastasivat, ja sanoivat: niinkuin Herra on puhunut sinun palvelioilles, niin me teemme:
32 Wabiro ngʼado ka wadhi loka Kanaan e nyim Jehova Nyasaye ka wamanore gi gige lweny, to pok ma wabiro yudo biro bedo loka koni mar Jordan.”
Me menemme hankittuina Herran eteen Kanaanin maalle, ja omistamme perintöosamme tällä puolella Jordania.
33 Eka Musa nomiyo jo-Gad, jo-Reuben kod nus mar dhood Manase wuod Josef pinyruodh Sihon ma ruodh jo-Amor kod pinyruodh Og ma ruodh Bashan; pinyno duto kaachiel gi miechgi kod gwenge molworogi.
Niin Moses antoi Gadin ja Rubenin lapsille ja puolelle Manassen Josephin pojan sukukunnalle Sihonin Amorilaisten kuninkaan valtakunnan ja Ogin Basanin kuninkaan valtakunnan: maan kaupunkeinensa, jotka niissä maan äärissä ympärillä olivat.
34 Jo-Gad nogero mier madongo motegno kaka Dibon, Ataroth, Aroer,
Ja Gadin lapset rakensivat Dibonin, Atarotin, Aroerin,
35 Atroth Shofan, Jazer, Jogbeha,
Atarot-Sophanin, Jaeserin, Jogbehanin,
36 Beth Nimra kod Beth Haran, kendo negigero dipo ne jambgi.
Betnimran ja Betaranin, vahvat kaupungit ja pihatot.
37 Joka Reuben nogero Heshbon, Eleale kod Kiriathaim,
Rubenin lapset rakensivat Hesbonin, Elealen, Kirjataimin,
38 kaachiel gi Nebo kod Baal Meon (nyingegi noduog oloki achien) kod Sibma. Mier madongo mane gigero negimiyo nying mamoko.
Ja Nebon, BaalMeonin, MusabotSemin ja Sibman, ja antoivat nimet niille kaupungeille, jotka he rakensivat.
39 Nyikwa Makir wuod Manase nodhi Gilead, moloyo dalano mi giriembo jo-Amor mane oyudo odak kanyo.
Ja Makirin Manassen pojan lapset menivät Gileadiin ja voittivat sen, ja ajoivat ulos Amorilaiset, jotka siellä asuivat.
40 Omiyo Musa nochiwo Gilead e lwet jo-Makir, ma nyikwa Manase, kendo negidak kanyo.
Niin Moses antoi Makirille Manassen pojalle Gileadin, ja hän asui siellä.
41 Jair ma nyakwar Manase nodhi mokawo mier madongo mane ni kanyo, kendo nochako kanyo ni Havoth Jair.
Mutta Jair Manassen poika meni, ja voitti heidän maakylänsä, jotka hän kutsui Jairin kyliksi,
42 Noba nomonjo Kenath kod mier molwore kendo nochake nyinge owuon miluongo ni Noba.
Meni myös Noba, ja voitti Kenatin tyttärinensä, ja hän kutsui sen Nobaksi nimestänsä.
