Luka 22
1 Koro Sawo mar makati ma ok oketie thowi, miluongo ni Pasaka, ne chiegni,
Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.
2 to jodolo madongo gi jopuonj chik ne manyo yo moro malingʼ-lingʼ ma ditiek-go Yesu, nikech negiluoro oganda.
Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.
3 Eka Satan nodonjo kuom Judas, miluongo ni Iskariot, achiel kuom ji apar gariyo.
Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.
4 To Judas nodhi ir jodolo madongo kod jotend jorit hekalu kendo noloso kodgi kaka onyalo ndhogo Yesu.
Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.
5 Negimor kendo ne giyie miye pesa.
Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.
6 Ne oyie, kendo nochako manyo kinde maber mar keto Yesu e lwetgi ka oganda onge.
Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.
7 Eka nochopo chiengʼ Makati ma ok oketie Thowi, ma nyarombo mar Pasaka onego negie.
Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,
8 Yesu nooro Petro gi Johana, kowacho niya, “Dhiuru mondo ulosnwa Pasaka mondo wabi wacham.”
Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.
9 Negipenje niya, “Idwaro mondo wadhi walose kanye?”
Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?
10 Nodwoko niya, “Ka udonjo e dala maduongʼ, ngʼato moro motingʼo dapi norom kodu. Luweuru nyaka ot modhiye,
Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.
11 to uwach ne wuon ot ni, ‘Japuonj penjo kama: Ere od welo monego achamie Sap Pasaka kod jopuonjrena?’
Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?
12 Obiro nyisou ot malach molos malo, moseiki. Kanyo ema ulosie ikruok duto.”
Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.
13 Negidhi kendo negiyudo gik moko mana kaka Yesu nosewachonegi. Omiyo negiiko Sap Pasaka.
Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.
14 Kane sa ochopo, Yesu kod jootene nobet kachiemo.
Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.
15 To nowachonegi niya, “Asedwaro ahinya mondo acham Sap Pasakani kodu kapok osanda.
Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.
16 Nimar awachonu, ok anachame kendo ngangʼ, nyaka chop time e pinyruodh Nyasaye.”
Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.
17 Bangʼ kosekawo kikombe, nogoyo erokamano kendo wacho niya, “Kawuru ma kendo upogru uwegi.
Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.
18 Nimar awachonu, ok anamadh olemb mzabibu kendo nyaka chop pinyruoth Nyasaye.”
Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.
19 Kendo nokawo makati kendo bangʼ goyo erokamano nongʼinge momiyogi kowacho niya, “Ma e ringra mochiw nikech un, timuru ma ka uparago.”
Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;
20 Kamano bende, bangʼ chiemo nokawo kikombe mi owacho niya, “Kikombeni en singruok manyien motim gi remba, mochwer nikech un.
Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
21 To lwet ngʼat ma biro ndhoga chiemo koda.
Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.
22 Wuod Dhano biro dhi mana kaka ne osechiki, to ngʼat mandhoge none malit.”
Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!
23 To negichako penjoree gin giwegi ni en ngʼatno kuomgi manyalo biro timo ma.
Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?
24 Bende mbaka, nowuok e kindgi ni en ngʼa kuomgi mikwano ni duongʼ moloyo.
Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.
25 Yesu nowachonegi niya, “Ruodhi mag joma ok jo-Yahudi rito jogegi gi angʼenge kendo jotendgi madongo luongore giwegi ni johawi.
Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.
26 To un ok onego ubed machal kodgi. Kar bedo kamano, to ngʼat maduongʼ moloyo e dieru onego obed kaka jal matinie moloyo, to ngʼat motelo obed machal gi ngʼatno matiyo.
Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.
27 Nimar en ngʼatno maduongʼ, ngʼatno mobedo e mesa koso ngʼatno machiwo chiemo? Ok en ngʼatno manie mesa koso? An to anie dieru kaka ngʼatno matiyo.
Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.
28 Un e jogo mosesiko kochungo koda e masichena.
Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.
29 Achiwonu pinyruoth, mana kaka Wuora bende nomiya moro,
Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:
30 mondo mi uchiem kendo umethi e mesana e pinyruodha kendo ubedi e kombe mag loch, kungʼado bura ne ogendini apar gariyo mag Israel.
Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
31 “Simon, Simon, Satan osekwayo thuolo mondo opiedhi kaka ngano mipiedho.
Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.
32 To aselamoni, Simon, ni yieni kik lal. To ka iselokori ma idwogo, ijiw joweteni.”
Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.
33 To nodwoke niya, “Ruoth, aikora dhiyo kodi e od twech kendo e tho.”
Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.
34 Yesu nodwoko niya, “Awachoni, Petro, kapok thuon gweno okok kawuono, ibiro kweda nyadidek ni ok ingʼeya.”
Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.
35 Eka Yesu nopenjogi niya, “Kane aorou maonge ofuku mar pesa, kata sanduku kod wuoche, ne uchando gimoro koso?” Negidwoko niya, “Onge.”
Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.
36 Nowachonegi niya, “To koroni ka uonge gi ofuku mar pesa kaweuru, kendo sanduku bende, to ka uonge ligangla olok lawe pesa mondo ingʼiewgo ligangla.
Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.
37 Osendiki ni: ‘Ne okwane kod joketho’; kendo awachonu ni wachni nyaka timrena. Ee, gino mondik kuoma koro chiegni timore.”
Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.
38 Jopuonjre nowacho niya, “Ne, Ruoth, ligengni ariyo eri ni ka.” Nodwoko niya, “Mano oromo.”
Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.
39 Yesu nowuok modhiyo e Got Zeituni kaka notimo pile, kendo jopuonjrene noluwe.
Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.
40 Kane ochopo kanyo, nowachonegi niya, “Lamuru mondo kik udonj e tem.”
Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.
41 Noweyogi modhiyo mochwalore mabor madirom diro kidi, mine ogoyo chonge piny kendo nolamo niya,
Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,
42 “Wuora, ka iyie, to gol kikombeni oa kuoma, to ok dwarona, to mari ema otimre.”
Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.
43 Malaika noa e polo nofwenyorene kendo nomiye teko.
Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.
44 To kaka ne en gi chuny malit kochandore, nolemo matek ahinya, kendo luya ne chotne kandongʼ piny mana ka remo.
Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.
45 Kane oa e lamo mi odok ir jopuonjre, noyudogi ka ginindo, ka giol kendo ka gin gikuyo.
Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,
46 Nopenjogi niya, “Angʼo momiyo unindo? Auru malo kendo ulam mondo kik udonj e tem.”
Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.
47 Kane pod owuoyo, oganda nobiro, to ngʼatno mane iluongo ni Judas, achiel kuom ji apar gariyo, notelonegi, nosudo ir Yesu mondo onyodhe,
Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.
48 to Yesu nopenje niya, “Judas, indhogo Wuod Dhano gi nyoth?”
Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?
49 Kane jolup Yesu noneno gima ne dhi timore, negiwacho niya, “Ruoth, owinjore waked gi ligengniwa koso?”
Kuin ne, jotka hänen ympärillänsä olivat, näkivät, mitä tuleva oli, sanoivat he hänelle: Herra, emmekö me lyö miekalla?
50 To achiel kuomgi notongʼo jatij jadolo maduongʼ mi ochodo ite ma korachwich oko.
Ja yksi heistä löi pappein päämiehen palveliaa ja hakkasi pois hänen oikian korvansa.
51 To Yesu nodwoko niya. “Ok kamano ngangʼ!” Eka nomulo it ngʼatno kendo nochange.
Mutta Jesus vastaten sanoi: sallikaat tähän asti tulla. Ja kuin hän rupesi hänen korvaansa, paransi hän sen.
52 Eka Yesu nowachone jodolo madongo, jotelo mag jorit hekalu, kod jodongo, mane obiro ire, niya, “An jatend koko mar jo-jendeke, momiyo ubiro ira gi ligengni kod arunge?
Mutta Jesus sanoi niille, jotka häntä vastaan olivat tulleet, ylimmäisille papeille ja templin haltioille ja vanhimmille: niinkuin ryövärin tykö te läksitte miekoilla ja seipäillä.
53 Pile ka pile an kodu e laru mag hekalu, to ne ok umaka. To mani en sau, sa ma mudho olocho.”
Minä olin joka päivä teidän kanssanne templissä, ja ette ojentaneet kättä minun päälleni; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta.
54 Kane gimake, negidhiyo kode ka gitere ei od jadolo maduongʼ. Petro noluwogi gichien.
Niin he kiinni ottivat hänen ja taluttivat, ja veivät hänen sisälle ylimmäisen papin huoneesen. Mutta Pietari seurasi taampana.
55 To kane gisemoko mach e chuny laru kendo gisebedo piny kaachiel, Petro nobedo kodgi.
Ja niin he virittivät valkian keskelle kartanoa, ja ynnä yhdessä istuivat, istui myös Pietari heidän seassansa.
56 Jatich ma nyako nonene kobedo kanyo kama mach lielie. Nodhi machiegni kode morange matut kendo nowacho niya, “Ngʼatni ne ni kode.”
Mutta kuin yksi piika näki hänen valkian tykönä istuvan, katsoi hän hänen päällensä, ja sanoi: tämä oli myös hänen kanssansa.
57 To nokwerogo, kowacho niya, “Dhako, ok angʼeye!”
Vaan hän kielsi hänen ja sanoi: vaimo, en minä tunne häntä.
58 Achien bangʼe matin, ngʼat moro nonene kendo nowacho niya, “In bende in achiel kuomgi.” Petro nodwoko niya, “Omera, ok an.”
Ja vähän hetken perästä näki toinen hänen, ja sanoi: sinä myös olet yksi heistä. Pietari sanoi: ihminen, en ole.
59 Achien bangʼe madirom sa achiel, ngʼat machielo nojiwo kowacho matek niya, “Adier chutho jali ne ni kode, nimar en ja-Galili.”
Ja lähes yhden hetken perästä todisti myös toinen, sanoen: totisesti tämä oli myös hänen kanssansa; sillä hän on Galileasta.
60 Petro nodwoko niya, “Omera, ok angʼeyo gima iwuoyo kuome!” Mana kaka nowuoyono, thuon gweno nokok.
Niin Pietari sanoi: ihminen, en minä tiedä, mitäs sanot. Ja kohta, vielä hänen puhuissansa, lauloi kukko.
61 Ruoth nolokore kendo nongʼiyo Petro tir. Eka Petro noparo wach mane oyudo Ruoth osewachone niya, “Kapok thuon gweno okok tinendeni, to wangʼ inikweda nyadidek.”
Ja Herra käänsi itsensä ja katsoi Pietarin päälle, ja Pietari muisti Herran puheen, kuin hän hänelle sanoi: ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.
62 To nowuok odhiyo oko kendo noywak malit.
Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
63 Jogo mane rito Yesu nochako jare kendo goye.
Mutta miehet, jotka Jesusta kiinni pitivät, pilkkasivat häntä ja löivät häntä,
64 Negitweyo wangʼe kendo negiwachone githuon niya, “Hul ane! En ngʼa mogoyi?”
Peittivät hänen silmänsä, ja löivät häntä poskelle, ja kysyivät häneltä, sanoen: arvaa, kuka se on, joka sinua löi.
65 To negisiko mana ka giyanye ayanya.
Ja paljon muuta pilkkaa sanoivat he häntä vastaan.
66 Ka piny noru gokinyi, bura mar jodong oganda kaachiel gi jodolo madongo gi jopuonj chik, nochokore kaachiel, kendo Yesu nokel irgi.
Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
67 Negiwacho niya, “Nyiswa ka in e Kristo.” Yesu nodwoko niya, “Ka awachonu, to ok ubi yie gima awachonuno,
Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
68 to ka apenjou, bende ok ubi dwoko.
Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
69 To chakre kawuono kadhiyo nyime, Wuod Dhano biro bet e bat korachwich mar Nyasaye Maratego.”
Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
70 Giduto negipenjo niya, “Kara in e Wuod Nyasaye?” Nodwoko niya, “Un kare kuwacho ni An e en!”
Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
71 Eka negiwacho niya, “Angʼo momiyo pod wadwaro joneno moko kendo? Wasewinjo mano koa e dhoge owuon.”
Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.
