Ordsprogene 1
1 Ordsprog af Salomo, Davids Søn, Israels Konge.
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Af dem skal man lære Visdom forstandig Tale,
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 tage mod Tugt, som gør klog, mod Retfærdighed, Ret og Retsind;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 de skal give tankeløse Klogskab, ungdommen Kundskab og Kløgt;
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 den vise høre og øge sin Viden, den forstandige vinde sig Levekunst;
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 de skal lære at tyde Ordsprog og Billeder, de vises Ord og Gaader.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 HERRENS Frygt er Kundskabs begyndelse, Daarer ringeagter Visdom og Tugt.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Hør, min Søn, paa din Faders Tugt, opgiv ikke din Moders Belæring.
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 thi begge er en yndig Krans til dit Hoved og Kæder til din Hals.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Min Søn, sig nej, naar Syndere lokker!
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Siger de: »Kom med, lad os lure paa den fromme, lægge Baghold for sagesløs, skyldfri Mand!
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Vi vinder os Gods og Guld, vi fylder vore Huse med Rov.
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Gør fælles Sag med os; vi har alle fælles Pung!«
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 — min Søn, gaa da ikke med dem, hold din Fod fra deres Sti;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 thi deres Fødder løber efter ondt, de haster for at udgyde Blod.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Thi det er unyttigt at udspænde Garnet for alle Fugles Øjne;
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 de lurer paa eget Blod, lægger Baghold for eget Liv.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Saa gaar det enhver, der attraar Rov, det tager sin Herres Liv.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Visdommen raaber paa Gaden, paa Torvene løfter den Røsten;
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 oppe paa Murene kalder den, tager til Orde i Byen ved Portindgangene:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Hvor længe vil I tankeløse elske Tankeløshed, Spotterne finde deres Glæde i Spot og Daarerne hade Kundskab?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Vend eder til min Revselse! Se, jeg lader min Aand udvælde for eder, jeg kundgør eder mine Ord:
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Fordi jeg raabte og I stod imod, jeg vinked og ingen ænsed det,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 men I lod haant om alt mit Raad og tog ikke min Revselse til jer,
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 derfor ler jeg ved eders Ulykke, spotter, naar det, I frygter, kommer,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 naar det, I frygter, kommer som Uvejr, naar eders Ulykke kommer som Storm, naar Trængsel og Nød kommer over jer.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Da svarer jeg ej, naar de kalder, de søger mig uden at finde,
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 fordi de hadede Kundskab og ikke valgte HERRENS Frygt;
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 mit Raad tog de ikke til sig, men lod haant om al min Revselse.
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Frugt af deres Færd skal de nyde og mættes med egne Raad;
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 thi tankeløses Egensind bliver deres Død, Taabers Sorgløshed bliver deres Undergang;
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 men den, der adlyder mig, bor trygt, sikret mod Ulykkens Rædsel.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
