< Isaiah 53 >
1 Mamih kah olthang aka tangnah te unim? BOEIPA kah a ban u taengah nim a phoe.
Kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
2 Tedae a mikhmuh ah cahni banglam khaw rhamrhae diklai lamkah thing yung bangla rhoeng. Anih te a suisak om pawt tih rhuepomnah om pawh. Anih te m'hmuh vaengah a mueimae a om pawt dongah nim anih te n'nai uh eh.
Sillä hän nousee ylös hänen edessänsä niinkuin vesa, ja niinkuin juuri kuivasta maasta; ei hänellä ole muotoa, eikä kauneutta; me näimme hänen, vaan ei ollut hänellä sitä muotoa, joka meille olis kelvannut.
3 A hnaep uh tih hlang kah a hnawt a khoe la poeh. Nganboh aka yook hlang neh tloh aka ming la om. A maelhmai aka hlip bangla a hnaep dongah anih te n'nawtna uh pawh.
Hän oli kaikkein ylönkatsottava ja kaikkein halvin, kipua ja sairautta täynnä. Hän oli niin ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut katsoa hänen päällensä, sentähden emme häntä minäkään pitäneet.
4 Mamih kah tlohtat te amah loh a phueih tih mamih kah nganboh te khaw a tloeng thil. Tedae kaimih loh anih te Pathen kah a ben neh a ngawn tih a phaep la m'poek uh.
Totisesti hän kantoi meidän sairautemme, ja meidän kipumme hän sälytti päällensä; mutta me pidimme hänen Jumalalta rangaistuna, piestynä ja vaivattuna.
5 Mamih boekoek dongah anih poeih uh. Mamih kathaesainah kongah anih te a phop. Mamih kah rhoepnah ham thuituennah te anih dongla cul. A boengha loh mamih he n'hoeih sak.
Vaan hän on haavoitettu meidän pahain tekoimme tähden, ja meidän synteimme tähden on hän hosuttu. Rangaistus on hänen päällänsä, että meillä rauha olis, ja hänen haavainsa kautta olemme me parannetut.
6 Mamih boeih he tu bangla kho m'hmang uh. Hlang long he amah mah kah khosing la n'hooi uh coeng. Te dongah mamih boeih kathaesainah te BOEIPA loh anih pum dongah a hong.
Kaikki me vaelsimme eksyksissä niinkuin lampaat: itsekukin meistä poikkesi omalle tiellensä; mutta Herra heitti kaiken meidän vääryytemme hänen päällensä.
7 Anih a tueihno tih a phaep dae maeh la a khuen boiva bangla a ka ang pawh. Tumanu bangla a mul aka vok pah mikhmuh ah tum uh tih a ka ang pawh.
Kuin hän rangaistiin ja vaivattiin, niin ei hän suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, ja niinkuin lammas, joka keritsiänsä edessä vaikenee, niin ei hänkään suutansa avannut.
8 Thongtla neh laitloeknah dongah a khuen. A thawnpuei te unim aka lolmang eh? Ka pilnam kah boekoek neh amih kah tloh kongah anih vik te mulhing khohmuen lamloh a hlap.
Mutta hän on otettu pois ahdistuksesta ja tuomiosta; kuka taitaa sanoa hänen elämänsä pituuden? sillä hän on sivallettu pois eläväin maalta, kuin hän minun kansani pahain tekoin tähden rangaistiin.
9 Kuthlahnah te saii pawt tih a ka dongah thailatnah khaw om pawt. Te dae a phuel te halang rhoek taengla, a dueknah te hlanglen taengla a khueh pah.
Hänen hautansa aiottiin jumalattomain sekaan, rikkaan tykö tuli hän kuitenkin kuoltuansa. Ei hän kellenkään vääryyttä tehnyt, eikä petosta ollut hänen suussansa.
10 Anih loh a phop ham neh a nue ham khaw BOEIPA loh a ngaih. A hinglu he moeithennah la a khueh dongah a tiingan te khohnin a sen a hmuh ni. BOEIPA kah kutnaep vanbangla anih kut dongah a thaihtak sak ni.
Mutta Herra tahtoi hänen niin piestä sairaudella; koska hän on henkensä vikauhriksi antanut, niin hän saa nähdä siemenen ja elää kauvan, ja Herran aivoitus on hänen kädessänsä menestyvä.
11 A hinglu loh thakthaenah a hmuh vetih, a mingnah khaw cung ni. Ka sal kah duengnah loh muep a tang sak vetih, amih kathaesainah khaw amah loh a phueih pah ni.
Että hänen sielunsa on työtä tehnyt, saa hän ilonsa nähdä, ja tulee ravituksi. Tuntemisensa kautta minun vanhurskas palveliani monta vanhurskauttaa; sillä hän kantaa heidän syntinsä.
12 Te dongah anih ham hlangping lakli ah boe ka soep pah vetih, kutbuem a len la ka hmoel pahni. Anih long tah a hinglu te dueknah ham a kingling tih, boekoek rhoek neh a tae thil. Amah loh hlangping kah tholhnah te a phueih tih boekoek rhoek ham khaw a hloep pah.
Sentähden annan minä hänelle osan monessa, ja hänen pitää väkeväin kanssa saalista jakaman; sentähden että hän antoi henkensä kuolemaan, ja oli pahantekiäin sekaan luettu, ja hän kantoi monen synnit, ja rukoili pahantekiäin edestä.