Luke 2
1 Ni nton ri ni sen, Kaisar Agustus a yo doka ndu ba bla ndji bi gbungblu ba wawu.
Rooman keisari Augustus päätti näihin aikoihin, että koko valtakunnassa oli toimitettava väestönlaskenta.
2 Wa a mumlan bla kena, u kiri niyus na Gona umeme suriya.
Se suoritettiin, kun Kyrenius oli Syyrian maaherrana.
3 U ko ba nha ba lu hi ni gbumba na ka nha inde ba.
Jokaisen piti matkustaa henkikirjoitusta varten sille paikkakunnalle, josta hänen sukunsa oli lähtoisin.
4 Isuwu, me a lunde hi ni Galili; Ibgu Nazarat hi ni gbu Yahudiya, Igbu Dawuda, ni wa ba yo ni Batalami, nitu wa a rji ni koh nan hi mlan Dawuda.
Koska Joosef kuului Daavidin sukuun, hänen oli mentävä Juudean Betlehemiin – sehän oli kuningas Daavidin kotikaupunki. Joosef itse asui Galilean Nasaretissa.
5 Ahi nha nde ma ba Maryamu wa a nna'u wa ahe nne.
Hän otti matkalle mukaan morsiamensa Marian, joka odotti lasta.
6 U ba rhi he niki ri u inton ngrji vren ma ye.
Kun he olivat Betlehemissä, lapsi syntyi.
7 waa ngrji vren llon, nna nye'u ni guglo ngbanja nklon na nban ka ka wu yo ni mi nju yawo, nitu wa mikoh ana he wa ba ka yo na, ba bi tsri mu ni gbu'a.
Se oli poika. Maria kääri lapsen, esikoisensa, kapaloihin ja pani eläinten seimeen, sillä kaikki kaupungin majoituspaikat olivat täynnä.
8 Bi krju ntma bi wa ba son in klan kima na ni ya ba ni chu ba he.
Samana yönä oli muutamia paimenia kylän ulkopuolella vartioimassa lammaslaumoja.
9 U Maleka Irji a rju ni bawu u kpan u rji ka grji kah ba, u ba ka nkbo sissri
Yhtäkkiä heidän keskelleen ilmestyi enkeli, ja Herran kirkkaus valaisi koko tienoon. Paimenet pelästyivät suunnattomasti,
10 U Maleka kah hla ni bawu, “ndu ba na tie sissrina, a ndi wawu nji tre ndindi ma ye wa ni yo ndi wawu ndu ba ngyiri.
mutta enkeli rauhoitti heitä. »Älkää pelätkö!» hän sanoi. »Saatte kuulla kaikkien aikojen iloisimman uutisen. Se koskee jokaista ihmistä.
11 Luwa ba ngrji Macheto ni gbu Dauda, Inde Kristi Bachi!
Betlehemissä on tänä yönä syntynyt Vapahtaja – Messias, Herra!
12 Bi yi ba alama wa ba tsro yi'a: Bi toh kpran vren ba yo'u nimi ikpi a kakru ni nju yawo.”
Voitte mennä katsomaan häntä: lapsi nukkuu kapaloituna eläinten seimessä.»
13 Ni yiu riro me, gbugbu ndji ni shulu ni Maleku ba gbre Irji san na ni tre andi,
Yhtäkkiä enkelin seuraan liittyi kokonainen taivaan armeija, joka kiitti Jumalaa:
14 “Khikle ruron hi u Irji ni shulu, u dun si he ni ngbungblu ni ba ndji wa suron Irji ku si ni ba.”
»Kunnia korkeuden Jumalalle. Rauha maan ihmisille, joita Jumala rakastaa!»
15 U Maleka ba kma hi kpamba ni shulu, u bi krju ntma ba tre ni kpamba ndi, “ki hi zizan ni Batalami ndi toh ikpe yi wa a tie'a, wa Irji dun ta ki toh.”
Kun enkelijoukko oli palannut taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Mennään heti Betlehemiin katsomaan ihmettä, josta Jumala ilmoitti meille.»
16 U ba zren gbagbla me hi na ka toh Maryamu mba Isuwu ni vuvren wa ba ka yo ni nju'a
He juoksivat kaupunkiin ja löysivät Marian ja Joosefin. Seimessä todellakin oli vastasyntynyt lapsi!
17 U wa ba toh'u a, ba bla hla kpie wa ba wo nitu vren'a.
Paimenet kertoivat kaikille, mitä oli tapahtunut ja mitä enkeli oli sanonut heille lapsesta.
18 Wawu mba wu biwa ba wo tre Maleka ba tie sissri.
Ihmiset hämmästyivät kuullessaan heidän kertomuksensa,
19 Maryamu son si rhimre itre wa a wo ba wawu na nji ni suron ma.
mutta Maria painoi tapahtumat hiljaa mieleensä ja mietti niitä usein.
20 I gu u krju ntma kma hi na ni ngyiri na ni gbre shi san ni kpie wa ba wo na ka toh na wa ba hla ni bawu'a.
Paimenet menivät takaisin laumansa luo. He ylistivät Jumalaa enkelien tuomasta ilosanomasta ja siitä, että olivat saaneet nähdä lapsen aivan niin kuin enkeli oli luvannut.
21 Ni klekle ivi u tandra ba gen mbru niwu, na zi nde ma ni Yesu, inde wa Maleka zi niwu wa ri he ni mi nne yima'a ri ba ka ngrji'u.
Kahdeksan päivää myöhemmin oli lapsen ympärileikkaus. Hänen nimekseen tuli Jeesus. Tämän nimenhän hän oli saanut enkeliltä jo ennen kuin Maria alkoi häntä odottaa.
22 Uvi tsrakake mba a ke ni doka Musa, Isuwu mba Maryamu ba nji'u hi ni koh Irji ni Urushelima ndu ba nji'u hi ni shishi Bachi.
Mooseksen laki vaati äitiä uhraamaan temppelissä lapsen syntymän jälkeen puhdistusuhrin. Kun Joosef ja Maria lähtivät tämän vuoksi Jerusalemiin, he veivät samalla Jeesuksen Herran eteen,
23 Ni wa ba nha nha ni doka Irji ye'a, Ivren lon wa ba ngrji'a ba nji'u hi no Irji.
sillä Jumala oli laissaan määrännyt, että jokainen esikoispoika on omistettava Herralle.
24 U ba no hadaya u Ingyu hari ko Tatabara hari, ni ya nda doka Irji a hla.
Jeesuksen vanhempien puhdistusuhrina oli lain mukaan »kaksi metsäkyyhkystä tai kyyhkysenpoikasta».
25 Ni Wurishelima, igu ri a he niki ba yo'wu Simion, wa nda a he khriki nani tie ndindi me. Na ni yo shishi u lo suron ni ndji bi Isrela, u Ruhu Irji he ni wu.
Temppelissä oli silloin myös Simeon-niminen jerusalemilainen. Hän oli hurskas, Jumalaa pelkäävä ja Pyhän Hengen täyttämä mies, joka jatkuvasti odotti Messiaan tuloa.
26 U nda hla niwu ye nda a na qu na, ama se a ni toh Bachi Kristi.
Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, että hän ennen kuolemaansa näkisi Jumalan lähettämän Messias-kuninkaan.
27 Ruhu Irji a nji'u Simion hi ni tra u bre Bachi, wa ba tie vuvren nhan nhan'n mba Yesu, ni ndu ba tie kpe wa doka tre Irji hla.
Nyt Henki oli ohjannut hänet temppeliin, ja kun Maria ja Joosef lainkuulaisina toivat lastaan Herran eteen,
28 U Simion a krju nba rji na ngyiri ni Irji na tre.
Simeon otti Jeesuksen syliinsä ja ylisti Jumalaa.
29 I wu wa uhe ni ko ge u ka ndu gran mehi piyan me ni kpe wa wu tre.
»Herra, nyt voin kuolla rauhassa, sillä olet täyttänyt lupauksesi», hän sanoi. »Olen nähnyt Vapahtajan, jonka annoit maailmalle.
30 Ni kpa chu wa me klan mi toh njanji tre,
31 ni wa u mlan tie ni ngbugbu lu ba wawu.
32 I nkpa wa ani tro ba inko mea ni kuma no ni nko Isrela.
Hän on kaikkien kansojen valo ja oman kansasi Israelin kunnia.»
33 Ba iyima mba ittima ba tie sissri (mamaki) ikpe wa ba wo ba tre nitu ma.
Joosef ja Maria seisoivat vieressä ja ihmettelivät kuullessaan, mitä Simeon sanoi Jeesuksesta.
34 U Simion a tie lulu yo ni bawu nda hla ni Maryamu iyima ndi, “U to, Vivren yi, wawu yi ni dun bari dun ba joku, bari gbugbu ba lunde ni mi Isrela, wa ani tsro gban u wa indji ba kamba -
Simeon siunasi heidät ja sanoi vielä Marialle: »Joudut kärsimään paljon, sillä monet israelilaiset kääntävät selkänsä pojallesi – omaksi onnettomuudekseen. Toisille taas hän on heidän suurin ilonsa, ja monet salaiset ajatukset paljastuvat.»
35 Ni dun iwen ndu kpireu dri na no mre ndu wa ani nharan mi suron ndji wawu.
36 U Anabi rhi, ahi iwa, ba yo'u ni Hanatu. Ahi vren Fanuwel rji nimi L'be u Asha. Wa a che kpokpome. A sohn ni lon ma ise tangban niwa a gran ni vren wa,
Temppelissä oli sinä päivänä myös 84-vuotias profeetta Hanna. Hänen isänsä oli juutalaiseen Asserin heimoon kuuluva Fanuel. Hanna oli aikoinaan mennyt nuorena naimisiin, mutta jäänyt leskeksi seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Hän oli jatkuvasti temppelissä, rukoili yötä päivää ja paastosi usein.
37 u lon ma a qu wa ka son ni kbo ise wulon inkyu tandra ni nza. Ani hi ni nko bre Irji chachu chachu ni chu mba ni mble ani bre Irji ni vu hlan ma.
38 Ni ki me, a ngyiri ni Irji, na tetra vren ni ndi ba wa wu bi wa ba si gben kpachuwo (fansar) Wurishelima.
Kun Simeon puhui Marian ja Joosefin kanssa, Hannakin tuli heidän luokseen. Hän kiitti Jumalaa ja kertoi kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapaaksi lunastajaa: Messias oli nyt tullut!
39 Ni wa ndji ba kle ko nge wawu na wa ndi bla tre Irji hla'a, u ba ka kma hi ni Galili ni gbumba Nazaret.
Kun Jeesuksen vanhemmat olivat tehneet sen, mitä Jumalan laki vaati, he palasivat kotiinsa Galilean Nasaretiin.
40 Ivren sen ni tie ninkon u mre ma ndindi ni babran kpukpome, ndindi (Alheri) u Irji he ni wu.
Siellä lapsesta kasvoi voimakas ja viisas poika, jota Jumala runsaasti siunasi.
41 Ba tie ma ba hi Wurishelima ko wa ni ise ni ngan (Idin Ketarewa).
Jeesuksen vanhemmat kävivät joka vuosi Jerusalemin pääsiäisjuhlilla.
42 Wa-a tie si wulon don ha, u ba rji hi ya da ba hi ni Idin.
Kun Jeesus oli kaksitoistavuotias, perhe kävi taas Jerusalemissa.
43 Ka ba kle tie ro'a na kma si hi, u vren'a Yesu, wa zu kukri ni kogon ri ni mi Wurishelima a na ni toh ba iyima na.
Juhlien päätyttyä Joosef ja Maria lähtivät paluumatkalle, mutta Jeesus jäi heidän huomaamattaan Jerusalemiin.
44 Ba zren ya ndi a he nimi ba ndji wa ba si hi baba'a, u ba zren u vi rhi. Nda lu ni wa'u nimi ba mlan mba ni kpukpan mba.
Ensimmäisenä päivänä vanhemmat eivät osanneet kaivata häntä. He olettivat, että hän oli ystäviensä kanssa muiden matkalaisten joukossa. Kun Jeesusta ei illallakaan näkynyt, Joosef ja Maria alkoivat kysellä häntä tuttavilta ja sukulaisilta,
45 U wa ba na to'u na, ba kma hi si wa'u ni Wurishelima.
mutta kukaan ei tiennyt pojasta. Vanhempien oli palattava Jerusalemiin etsimään häntä.
46 U ni vi u tra mba, ba to'u nimi koh Irji, a son ni tsutsu ba bi tsro, asi sren ton si wo ba nda si mye ba.
Vasta kolmen päivän kuluttua he löysivät pojan. Hän istui temppelissä keskustelemassa lainopettajien kanssa.
47 Biwa basi wo wu wawumba ba tie sissri (mamaki) ni toh tre wa ahe niwu.
Kaikki ihmettelivät hänen käsityskykyään ja vastauksiaan.
48 U ba ka toh, na tie sissri iyima myen inge ba sa u tie nna ki ni ta wu bu tie me, kisi wa wu, ni suron nfu.
Joosef ja Maria eivät tienneet mitä ajatella, kun näkivät hänen istuvan siellä kaikessa rauhassa. »Miksi sinä teit meille tämän?» Maria kysyi. »Isä ja minä olemme olleet huolissamme ja etsineet sinua joka paikasta.»
49 A mye ba, “bi si wa me ni nge, bina toh ndi abi dun mi son ni koh tti mu na?”
»Mutta miksi teidän piti minua etsiä?» Jeesus kysyi. »Ettekö tienneet, että täällähän minä olisin – Isäni talossa?»
50 U bana toh tu tre wa a tre ni ba na,
Isä ja äiti eivät ollenkaan ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti.
51 Wa kma huba hi ni koh ni Nazarat na ni wo tre mba. U iyi ma a nji kpe wa atie gbangba nimi suron ma wawu.
Jeesus palasi sitten vanhempiensa kanssa Nasaretiin ja oli heille tottelevainen. Hänen äitinsä painoi myös tämän tapahtuman mieleensä.
52 U Yesu gburon ni hon ni tiya ni toh tre ni tagoma, Irji mba ni ndji me.
Jeesus kasvoi ja kehittyi sekä Jumalan että ihmisten rakastamana.
